Kysymyksen heitti minulle Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Minna Sirnö: ”Suomessa on noin 20 000 paperityöntekijää ja 20 000 taiteilijaa. Mitä tapahtuisi, jos taiteilijat yhdistyisivät?”
Jäin pohtimaan taiteellisen työn loppumisen seurauksia. Galleriat, museot ja teatterit menisivät kiinni. Julkiset veistokset kärrättäisiin varastoon. Taiteeksi miellettävä arkkitehtuuri ja design poistettaisiin katukuvasta, kirjat vietäisiin ihmisten käsistä ja musiikkia ei kuulisi mistään.
Tapahtumien ketjusta voisi oikeastaan tehdä taideteoksen. Valokuva- tai videosarjan, josta on photoshopattu pois taide-elementit, patsaat ja rakennukset. Pyyhittisiinkö pois vain nykytaide vai myös kaikkien rakastamat jugendarkkitehtuurin helmet, joissa on paljon veisto- ja maalaustaidetta?
Viestiä tehostaisi, jos taiteilijat lopettaisivat kaikki muut työt, joilla he ylläpitävät taiteellista toimintaansa. Taiteilijat, jotka toimivat opetustöissä, eivät ilmaantuisi kouluihin. Taiteilijat, jotka ajavat bussia tai ratikkaa, eivät ajaisi vuorojaan. Pysähtyisikö Suomi? Taiteilijat barrikadeille vastustamaan ilmaisen ja alipalkatun työn teettämistä, huonoa sosiaaliturvaa ja olemattomia eläkekertymiä!
Arvatkaa, miksi näin ei ole jo tehty? Taiteilijat ovat ahkeria ja tunnollisia työntekijöitä. Taiteellinen työ jatkuu, vaikka palkasta ei ole tietoa. Lisäksi puuttuu työttömyyskassa, joka kustantaisi lakon.
Taiteen arvostus on Suomessa ollut huippua. On apurahoja ja vapaus tehdä kriittistä, epäkaupallista taidetta. Mutta miten saamme näkyviin taiteen arvon ja vaikutukset kansantalouteen sekä hyvinvointiin?
Edellä mainitsemani taiteilijoiden lakko voi olla yksi keino. Toinen keino on tuoda esiin lukuja; tietoa siitä, kuinka paljon taide työllistää suorasti ja epäsuorasti. Millainen vaikutus taiteella on hyvinvointiin ja koulutukseen?
Ornamo kerää vuosittaisessa muotoilualan suhdannekatsauksessa tietoa muotoilijoiden ja taiteilijoiden työllistymisestä. Kehitettävää on paljon. Olemme tarttuneet alan ansaintahaasteisiin muun muassa tuomalla Suomeen näyttelypalkkiosopimuksia koskevaa järjestelmää. Se takaa taiteilijalle palkkion museonäyttelyn eteen tehdystä työstä. Tavoittelemme taiteilijoiden arvostuksen vankistamista myös tukemalla jäseniämme asiantuntijatyön hinnoittelussa.
Taiteelle ei muka voi laskea hintaa. Mielestäni voi. Summa tulee olemaan iso, sillä taide on elämän ydintä ja olennainen osa yhteiskuntaamme.
Törmään jatkuvasti ilmasen työvoiman hankintaan, tässä vain yksi esimerkki viikon takaa. Kyseessä Arabian katutaidefestivaali, ja tietääksi heillä on jättirahoitus.
Pyydän anteeksi, että vastaaminen on kestänyt näin kauan. Festivaalilla on tuotantotiimi jo suhteellisen kasassa, mutta tarvitsisimme lisää innovatiivisia mieliä ja käsipareja osaksi deco-tiimiämme, joka vastaa festivaalialueen koristeiden suunnittelusta sekä käsin toteuttamisesta. Kuten varmasti tiedätkin tuotantomme on täysin vapaaehtoisvoimin toteutettu todella minimaalisella budjetilla, joten koristeet rakennetaan itse esimerkiksi kierrätysmateriaaleista yms. Olisiko sinua kiinnostanut suunnata luovaa energiaasi osaksi tapahtumpäivämme visuaalista ilmettä? (Nimi) ja (nimi) decotiimistä ottaisivat sinut mielellään osaksi toimintaansa. 🙂
Ystävällisin terveisin ja pitkää vaustausaikaa edelleen pahoitellen,
(Nimi)
Vastaava tuottaja 2017
Kiitos kommentistasi! Usein itse olen törmännyt kulttuuritapahtumissa siihen, että palkkioita sisällöntuottajille ei muisteta laittaa budjetteihin. Jo tapahtuman suunnitteluvaiheessa ne pitäisi olla mukana, eikä olettaa että sisältö on ilmaista. Rahoituksen mukaan sitten voi skaalata tapahtumaa, mutta ei niin että palkkiot tiputetaan täysin pois.
Aiheesta olikin Ylen uutisissa
http://yle.fi/uutiset/3-9457376
Kuvitelma taiteilijoiden lakosta on samaan aikaan sekä utopistinen että erittäin mielenkiintoinen. Seurauksia noin pitkälle ja syvälle ei tule edes ajatelleeksi. Taide ja sen tekeminen kuitenkin mielletään edelleen sydämen asiaksi, ei uraksi ja bisnekseksi, jolloin palkat ja rahoituskin ovat joltain osin harrastelijaluokkaa.
Toinen silmiin pistävä asia oli taiteilijoiden arvostus Suomessa. On totta että meillä on mahdollisuuksia hakea useita eri apurahoja ja muutenkin taidetta rahoitetaan ihan valtionkin kassasta, mutta jos arvostus kerta on niin huippuluokkaa miksei se näy palkoissa, miksei sitä arvosteta koulutuksessa ja miksei sen yhteyttä ihmisen hyvinvointiin tunnusteta täysin.
En ole hetkeen törmännyt yhtä kiehtovaan ajatukseen, kuin taiteilijoiden lakko. Se todella saisi ihmiset tajuamaan paremmin taiteen moninaisuuden ja läsnäolon jokapäiväisessä elämässämme, ja arvostamaan sitä eri tavalla.
Tietenkään kuviteltu lakko ei voisi mennä niin pitkälle, kuin kirjoituksessa on kuvattu, mutta ajatus on herkullinen. Nykynuorisoon saisi vaikutettua esimerkiksi poistamalla päiväksi käytöstä musiikin suoratoistopalvelut tai Netflixin. Olisi myös hyvä saada herätettyä yleistä keskustelua siitä, miksi taiteilijoiden työtä ei arvosteta samalla tavalla kuin sellaisten ihmisten työtä, jotka tekevät ehkä jotain ns. konkreettisempaa. Ei kukaan tee taloon remonttia ilmaiseksi, ja se on itsestäänselvyys. Liian monelle ihmiselle itsestäänselvyytenä tulee myös taide, ja viihdettä tulisi saada lähestulkoon ilmaiseksi käyttöön, tai ainakin hinnoista valittaminen on jollain tapaa hyväksyttävämpää.
On totta, että taide ei ole ihmiselle perustarve, kuten esimerkiksi ruoka, mutta nykypäivänä taiteen vaikutus hyvinvointiin on niin positiivinen, että sen merkitys olisi hyvä tiedostaa suuremmassa mittakaavassa. Apurahat auttavat kyllä taiteilijoita, ja intohimostahan tätä työtä tehdään. Mielestäni suomalaiset tarvitsisivat kuitenkin muistutuksen taiteen arvosta, vaikka sitä vaikea onkin mitata. Joskus vaan asioita alkaa oikeasti arvostamaan vasta sitten, kun ne menettää.