”Mitä laitan päälleni laulujuhlille?” kysyn lapseni luokkakaverin äidiltä. ”Pukeudu Suomen kansallispukuun!” Olen hämilläni. Kansallispuvut olivat Suomessa muodikkaita viimeksi 1980-luvulla. Virossa kansallispukujen kuvioita viljellään jopa design-mekoissa ja -iltapuvuissa.

Viime kesänä 7-vuotiaani käveli valtavassa lasten ja nuorten kulkueessa kuuden kilometrin matkan Laululavalle. Laulajia oli 40 000, ja heitä seurasi 20 000 hengen yleisö. Tytär kertoi ylpeänä tavanneensa matkalla presidentti Kersti Kaljulaidin. Kun tuntien jälkeen Laululava oli ääriään myöten täynnä, Mu Isamaa -kansallislaulun tunnelma oli käsin kosketeltava.

Nuorten tanssi- ja laulujuhlat järjestetään Tallinnassa viiden vuoden välein. Nuorten juhlat eivät ole aikuisten juhlia vähäisemmät: maan vaikutusvaltaisin johto istuu katsomossa ja valovoimaisimmat kapellimestarit on valjastettu johtamaan kuoroja.

Kulttuuri on
erottamaton osa
tulevaisuudenuskoa.

Virossa teatteri- ja konserttikatsomot täyttyvät ilta illan perään, vaikka lipun hinta on maan keskipalkkaan nähden paljon kalliimpi kuin Suomessa. Itä-Virumaan perukoille, Jõhvin kuntaan rakennettiin 10 vuotta sitten hulppea konserttitalo, jonne yleisö saapuu eri puolilta maata. Tartossa avattiin viime vuonna Baltian suurin kansallismuseo, vaikka sen ylläpitokustannuksia tuskaillaan vieläkin. Kulttuuri on erottamaton osa tulevaisuudenuskoa – miten se on mahdollista?

Virossa taide on osa itsenäisyyden tarinaa. Virolaisille Viro on 100-vuotias, vaikka siihen sisältyykin yli 50 neuvostovuotta. Kulttuurin avulla ihmiset säilyttivät itsetuntonsa, itsekunnioituksensa ja identiteettinsä vahvana koko miehitysajan.

Vaikka 24.2.1918 on virolaisille se varsinainen itsenäisyyspäivä, myös uudelleenitsenäistymiseen liittyy vahvoja muistoja ja tunteita. Kun Viron EU-puheenjohtajuuskausi avattiin näyttävällä taidespektaakkelilla Kulttuurikattilassa, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk muistutti liikuttuneena, että Viro itsenäistyi ilman väkivaltaa. On erityistä, että Baltian maat lauloivat itsensä vapaiksi, ja välineeksi valjastettiin jopa Suomi-rock. Uudelleenitsenäistymisen päivänä 20.8. Viron presidentti kutsuukin ruusutarhan vastaanotolle etupäässä kulttuurin ja taiteen edustajia.

Virolainen innovaattori
saattaa vetää päällensä
kansallispuvun.

Kun Suomen Viron-instituutti avasi suositun 100 esinettä Suomesta -näyttelyn keväällä Helsingin Designmuseossa ja kesällä Tallinnan Historianmuseossa, virolaismedia käsitteli aiheen kahteen kertaan. Eräs virolaisnainen kertoi käyneensä Helsingin-näyttelyssä kolme kertaa. Useat ikätoverini ovat kuunnelleet samat 80-luvun musiikkikappaleet, lukevat viroksi käännetyn suomalaiskirjallisuuden ja pukevat lapsensa Reimoihin ja Kuomiin. Aalto-maljakko ja suomalainen arkidesign puhuttelevat myös heitä. 100 esinettä Suomesta -näyttelyyn voi edelleen perehtyä osoitteessa 100objects.fi.

Kulttuuritietoisuus ja -ylpeys on asia, jota emme virolaisista usein tiedä. Täällä tulevaisuuden oppiaineita vieraiden kielten ja koodauksen ohella ovat kansantanssi ja kuorolaulu. Viron 100-vuotisitsenäisyyspäivä seuraa Suomen tasavuosivastaanottoa vajaan kolmen kuukauden päästä. Kun Suomessa pukeudutaan linnan juhliin hyvinkin herraskaisesti, virolainen innovaattori saattaa vetää päällensä kansallispuvun.

Anu Laitila

7+