Taipumus sijoittaa kulttuuri kuplaan, jota nimitetään vihervasemmistolaiseksi, on perusteeton. Kulttuurin piiriin kuuluu niin instituutioita (usein ohjelmistoltaan perinteisiä), kuin myös toinen puoli, jossa elää sekä kaupallinen että ns. vapaa taide irtiottoineen.

Tuki perustuu toisaalta kalliimpien laitosmuotojen tarjonnan saantiin tavallisen kuluttajan kukkarolle sopivaksi, sekä laitosten riskinoton mahdollistamiseen ohjelmiston suhteen. Nyt käytävä keskustelu tukijärjestelmästä edellyttää tämän (suuressa mittakaavassa mitättömän) tuen kasvattamista, jotta myös henkihieverissä elävä vapaa kenttä pääsisi tekemään luovaa työtään turvatummassa asemassa.

Esiintymispaikkoja on saatava kohtuuhintaan.

Kaupallisia taidemuotoja on myös syytä tukea mahdollistamalla esiintymispaikkojen saatavuus kohtuuhintaan ja erityisesti tarjoamalla kanavia ulkomaiseen tunnettuuteen, kuten Music Finland on tehnyt. Tämä on toimivaa yritystukea.

Perinteisen taiteen ja sen opetuksen kautta osaamisemme säilyy, ja huimat hypyt vapaalle puolelle mahdollistuvat. Siksi tulisi vastustaa rajuja koulutusleikkauksia, jotka vaarantavat tuiki tärkeän ruohonjuuritason, josta suomalaisen taiteen tekijät tulevaisuudessakin voivat nousta. Sille lahjakkaalle, jolla on palo, tulee tarjota polku huipulle. Se, joka saa taiteesta hyvän harrastuksen, voi työssään paremmin. Varhainen taidekasvatus ei mene matemaatikonkaan kohdalla haaskuun, koska se todistetusti kehittää aivotoimintaa.

Kulttuuri on näyte osaamisestamme.

Maailma seuraa kulttuuriamme arvostaen, koska se on näyte osaamisestamme. Jos meillä on huippuluokkaa oleva Kansallisooppera, sinne on tapana viedä valtiolliset ja yritysmaailman arvovieraat taitoamme ihailemaan. Kun jokin niin vaativa asia hallitaan, ei epäillä kykyjämme muussakaan. Aasialaiset matkailijat suuntaavat usein Sibelius-monumentille ja Ainolaan tuntien syvää hartautta. Ja kun suomalainen orkesteri kulkee tuolla päin maailmaa, avaa kulttuuri ovia myös liike-elämälle suhteiden luomiseen.

Viennillemme on turvallista ottaa oppia taidemaailman tapatuntemuksesta, kun mennään kauas itään. Me olimme siellä ensin ja kumarramme oikein. Autamme myös Keski-Euroopassa: kun Sibelius-Akatemian orkesteri vieraili keväällä 2017 Hannoverissa, allekirjoittanut pyydettiin esittelemään toimintaamme Suomi-Saksa-kauppakillalle. Kuulijat olivat haltioissaan koko illasta.

Kuva: Maarit Kytöharju / Music Finland

3+