Taiteella on laajempi tarkoitus, ja taiteilijoita on moneksi. Suomalaisilla työmarkkinoilla taiteilijat ovat kieltämättä usein heikolla. He, joilla on vakityö ovat verrattain hyvässä asemassa, mutta freelancermalli ei oikein istu jähmeisiin suomalaisiin työmarkkinarakenteisiin.

Suomessa on apurahasektori ja vaikka monet rahastot ovat kehittyneet hyvin suotuisasti, niilläkin on rajansa kuten valtion määrärahoillakin. Keskeistä on toimintakulttuurin kehittäminen ja huomion kiinnittäminen siihen, että apurahan saaneet pääsisivät yhä paremmin eteenpäin urallaan.

Apurahan jälkeen koittaa
usein paluu lähtöpisteeseen.

Nyt apurahan käytettyään tekijälle koittaa turhan usein paluu takaisin samaan epävarmaan lähtöpisteeseen. Kuin déjà-vu yhä uudelleen – amerikkalaisen urheilulegendan Lawrence ”Yogi” Berran sanoin.

Uudet työn muodot ulottavat haasteita yhä vahvemmin eri sektoreille, läpi työmarkkinoiden. Kokonaisvaltaisemmat korjausliikkeet rakenteissa ovat tarpeen ja järjestelmiä tulisi pystyä uusimaan mieluiten puhtaalta pöydältä.

Taiteilijoita, insinöörejä ja ekonomisteja tulisi tuoda vahvemmin yhteen.

Jakamistalous ja uusi teknologia voivat tuoda paljon hyvääkin ja aivan uusia mahdollisuuksia, joihin kannattaa tarttua. On ollut mielenkiintoista seurata viime aikoina muun muassa lohkoketjuteknologian sovelluksia tekijänoikeuksien saralla. Ne voivat tuoda uusia toimintatapoja ja mahdollisuuksia, joiden hyödyntämisessä ollaan vasta alussa.

Taiteilijoita, insinöörejä ja ekonomisteja tulisi tuoda yhteen paljon vahvemmin jo alkuvaiheessa. Kaikilla näillä on erilaiset toimintakulttuurit, mutta juuri näiden tuominen hedelmällisesti yhteen on tärkeä lähtökohta vuoropuhelun lisäämiseksi.

Laura Huhtasaari

Kuva: Hans Koistinen

6+