Nuoret taideopiskelijat tiedostavat hyvin, että työ kentällä sisältää erilaisia epävarmuuksia ja että kentälle siirtyminen vaatii uudenlaisia taitoja. Taideyliopiston opiskelijat ja alumnit ovatkin monena vuonna viestineet, että he kaipaavat koulutukseen lisää työelämävalmius- ja yrittäjyysopintoja. Toive tulee kaikilta taidealoilta.

Taide itsessään on muuttumassa omaehtoisesti. Taide ja taiteilijat menevät aiempaa enemmän ihmisten luokse. Immersiivisyys, halu tehdä omaa taidetta erilaisten yleisöjen edessä, keskellä ja kanssa on lisääntynyt. Samaan aikaan diversiteetti kasvaa. Taidetta esitetään jatkossakin taidelaitoksissa, orkestereissa ja gallerioissa perinteisillä tavoilla, mutta myös moninaisilla uusilla tavoilla ja uusilla alustoilla.

Suuri osa taiteilijoista toimii vapaalla kentällä, osa hyvinkin moninaisella työnkuvalla. Esimerkiksi teatterialan taiteilijat työllistyvät yhä enemmän muualla kuin teattereissa. Elanto raavitaan sieltä ja täältä, sosiaaliturvan aukkoja vältellen, sillä turvallista kuukausipalkkaista työtä ei riitä kuin harvalle.

Nuoret taiteilijat pitävät
työelämävalmiuksia
taiteilijuuteen kuuluvina.

Nuoret taiteilijat ovat realisteja. He tietävät, että kansainvälistyminen luo uusia työmahdollisuuksia ja että samalla kilpailu kotikentällä lisääntyy. Esimerkiksi sinfoniaorkestereissa on kansainvälistä henkilöstöä 13%. Ilmiö näkyy varmasti enemmän ja vähemmän kaikilla taidealoilla. Suomessa asuu myös kirjoittajia, jotka tekevät taidettaan englanniksi. He haluavat päästä esiin.

Taiteilijan tulee siis osata verkostoitua jo varhain kansainvälisesti, osata olla esillä somessa monikielisesti, markkinoida osaamistaan, hinnoitella työtään ja nähdä pitemmälle omaa urapolkuaan. Jokin erityisosaaminen tuo lisää työmahdollisuuksia niin, että sitä ei koeta taiteilijaidentiteetin “tappiona” vaan osana taiteilijuutta ja mahdollisuutena.

Taiteilijoiden tuen
tulisi kehittyä
työelämän muutoksen
mukana.

Taiteilijan työympäristön muutoksen takia Taideyliopisto on kehittänyt uusia opintokokonaisuuksia, esimerkiksi kurssin nimeltä Työelämälarppaus, joka on sisältänyt konkreettisia tehtäviä, joita taiteilija kohtaa työelämässä sekä Osuuskuntakurssin, jossa käydään läpi taiteilijan itsensä työllistämiseen ja ammatinharjoittamiseen liittyviä kysymyksiä. Tarjolla on ollut myös Artist visibility course, jossa opiskelijat harjoittelevat some- ja medianäkyvyyden keinoja ja hallintaa.

Koska yrittäjyys kiinnostaa opiskelijoita aiempaa enemmän, Taideyliopistoon tulee lähiaikoina myös työelämälehtori, jonka tehtävänä on kehittää yrittäjyysopintoja ja työelämäkurssien kokonaisuutta. Myös taiteilijoiden tuen tulisi kehittyä työelämän muutoksen mukana.

Kuva: Veikko Kähkönen

3+