Taiteella ja kulttuurilla on arvo sinänsä. Ihmiset vapaassa yhteiskunnassa luovat aina kulttuuria toiminnallaan; tämä on osa ihmisyyttä. Lisäksi kulttuuri antaa koko yhteisölle elinvoimaa ja elämyksiä. Se tuottaa myös hyvinvointia, ja sillä on taloudellistakin merkitystä. Tätä viimeistä seikkaa tarkoitetaan, kun puhutaan luovasta taloudesta, jonka merkitykseen Suomessa vielä osin heräillään.

Taiteella ja kulttuurilla on merkittävä rooli Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmassa.

Taiteella ja kulttuurilla on merkittävä rooli Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmassa. Juhlavuoden tunnuslause on Yhdessä – Tillsammans. Tämä kuvastaa myös kulttuuria erinomaisesti: se yhdistää ihmisiä. Suuret taide- ja kulttuuritilaisuudet keräävät suuria yleisöjä, ja omia elämyksiä jaetaan kuvina ja videoina.

Taiteilijoiden työtä taas kuvataan usein yksinäiseksi. Joskus näin voi ollakin, mutta eri taiteen aloilla tilanne vaihtelee. Myös yhdessä tekeminen voi olla osa taiteellista luomisprosessia esimerkiksi teatterissa, tanssissa tai elokuvassa. Itse asiassa taiteellinen työprosessi on usein sekä yksin että yhdessä tapahtuvan työskentelyn yhteistulos.

On tärkeää, että yhteiskunnassa ymmärretään taiteellisen työn luonne. Taidetta pitää arvioida ja arvostaa sen omista lähtökohdista. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää kevään aikana työprosessin, jossa laaditaan suuntaviivat taide- ja taiteilijapolitiikan kehittämiselle. On tärkeää ottaa työssä huomioon taiteen alojen erilaisuuden lisäksi toimintaympäristön muutokset. Myös taiteilijoiden ja muiden luovan työn tekijöiden ammatilliseen ja sosiaaliseen asemaan liittyvät kysymykset nousevat esiin.

Kulttuurien moninaisuuden ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen kasvu ei uhkaa omaa identiteettiämme, kun meillä on vahva perusta omassa yhteisössämme.

100-vuotiaassa Suomessa sivistys on nostettava keskiöön. Taide ja kulttuuri ovat sen erottamattomia osia. Sivistykseen kuuluu avoimuus. Kulttuurien moninaisuuden ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen kasvu ei uhkaa omaa identiteettiämme, kun meillä on vahva perusta omassa yhteisössämme.

Taiteellisella työllä voi tästä näkökulmasta saavuttaa kaksi asiaa samaan aikaan: rikastamalla omaa kulttuuriamme se kasvattaa meille juuria; osana koko ihmiskunnan yhteistä inhimillistä pääomaa se avaa silmiä näkemään uusia yhteyksiä ja ymmärtämään toisia.

Kansainvälinen ja yhteiskunnallinen avoimuus ovat arvoja, joista emme saa tinkiä. Niiden toteutumisessa taide ja kulttuuri ovat aivan keskeisiä – suorastaan välttämättömiä. Ne tuovat esille ihmisyyden koko rikkauden. Kun maailmalta – ja Suomestakin – kuuluu viestejä sulkeutumisesta, taide ja kulttuuri voivat kantaa avoimuuden ja suvaitsevaisuuden lippua.

Sanni Grahn-Laasonen

Kuva: Sakari Piippo / Valtioneuvoston kanslia

7+