Merkillistä, mitä Suomessa nimitetään taiteen kansainvälistymiseksi! Se on: taiteilija XX saa keikan Saksasta, tai ohjaa esityksen Norjassa, asuu ja työskentelee New Yorkissa, Pariisissa tai Lontoossa. Kansainvälisyyttä mitataan sillä, kuinka kauas ja nopeasti pääsee pois Suomesta!

Ja toisaalla.

Helsingin pormestari painottaa kaupunkinsa kansainvälistymisen yhä suurempaa merkitystä, ja ministeriöissä rakennetaan strategioita korkeakoulutettujen ulkomaalaisten houkuttelemiseksi Suomeen.

Voisiko taide- ja kulttuurisektorimme soutaa samaan suuntaan muun yhteiskunnan kanssa?

Mitä, miten muka, kenen avulla, ja mitä ne ulkomaalaiset muka meille voisivat opettaa?

Ratkaisut ovat itse asiassa hyvin lähellä – sinun ja minun korvien välissä.

Ovet on avattava uusille tekijöille ja uusille yleisöille.

Väkeä tai taitoa ei puutu. Suomessa työskentelee pitkälti toista tuhatta ulkomaalaista taiteilijaa. Monet heistä ovat opiskelleet ulkomaisissa taideyliopistoissa ja tehneet mittavaa kansainvälistä uraa – juuri sitä, mitä suomalaisissa taiteilijoissa kovin arvostetaan. Jotkut heistä ovat jopa tulleet Suomeen juhlitun kansainvälisen taiteilijaryhmän jäseninä, löytäneet täkäläisen kumppanin, ja asettuneet tänne – vain löytääkseen itsensä jo seuraavana päivänä aivan erilaisen statuksen omaavana, maahanmuuttajataiteilijana!

Ovet on avattava uusille tekijöille ja uusille yleisöille.

Minkälaisia asioita Suomessa uraa tekevä kansainvälinen taiteilija nykyisin kohtaa?

Ainakin lukuisia tiukasti kiinni olevia ovia.

Taide- ja kulttuurisektori ei saa jäädä yhteiskunnan ulkopuoliseksi saarekkeeksi.

Taidelaitosten ja -järjestöjen henkilökuntaan ei hevillä ulkomaalaisia rekrytoida. Suuri osa taiteilijana työskentelemiseen liittyvistä nettisivuista ja ohjeistuksista on saatavilla vain suomeksi tai ruotsiksi. Ammattitaiteilijan statuksen saavuttaminen taiteilijajärjestön jäsenyyden kautta voi olla kiven alla. Apurahoja jaetaan ja kulttuuripolitiikkaa linjataan pitkälti suomalaisvoimin.

Listaa voisi jatkaa pitkäänkin, ja toki taiteenalojen välillä on erojakin.

Mutta tärkeämpää on etsiä ratkaisuja.

Globe Art Point Helsinki on kansainvälisten ammattitaiteilijoiden aloite, jolla on iso päämäärä. Jäsenistönsä asian ajajana yhdistys ajaa itse asiassa koko taidealan elinvoiman ja legitimeetin asiaa. Taide- ja kulttuurisektori ei saa jäädä yhä monimuotoisemman yhteiskunnan ulkopuoliseksi saarekkeeksi. Ovet on avattava uusille tekijöille ja ideoille – ja sitä kautta myös uusille yleisöille!

Tomi Purovaara

Kuva: Pietari Purovaara

 

0