Apurahat ovat taiteilijan toimeentulon kivijalka. Ne mahdollistavat säännöllisen vuokranmaksun, päivittäisen ravinnon ja työrauhan. Apurahojen myöntäjänä valtio on puolestaan ymmärtänyt, kuinka merkityksellistä on niin taiteen uudistuminen kuin kulttuuriperinnön kartuttaminen ja ylläpito.

Valtion taiteilija-apuraha on saajalleen verotonta tuloa ja sen määrä on kuluvana vuonna 1 709,37 €/kk. Tästä taiteilija maksaa noin 14 % eläke- ja tapaturmavakuutusta, mikä tarkoittaa, että käteen jäävä osuus on noin 1 470 €.

Taiteilija-apurahan lisäksi taiteellisesta työstä saataviin tuloihin voi kuulua tekijänoikeuskorvauksia, tilauspalkkioita, myyntituloja ymv. Suurella osalla taiteilijoista on takanaan vuosikausien koulutus ja harjaannus ammattinsa harjoittamiseen. Tuskin millään muulla kuin taiteen alalla hyvin koulutetut ihmiset ansaitsevat työllään yhtä niukan toimeentulon.

Hyvin koulutetut taiteilijat
ansaitsevat työllään
niukan toimeentulon.

Teimme taannoin laskelmat kahdenlaisen säveltäjän toimeentulosta. Toinen on menestyvä, jolla on sävellystilauksia koko vuodelle sekä vuotuinen taiteilija-apuraha. Tämän lisäksi hänen teoksiaan esitetään kohtuullisen paljon, jolloin myös tekijänoikeuskorvauksia kertyy keskivertoon nähden sievoinen määrä.

Tällaisen säveltäjän toimeentulo on noin 3 500 €/kk. Säveltäjiä, joiden sävellystyöstä saatava kuukausitulo yltää vähintään tähän, on alle 10 % ammattikunnasta.

Toinen säveltäjätyyppi on niin sanottu keskivertosäveltäjä, jolla ei ole apurahaa, mutta tilauksia ja tekijänoikeustuloja jonkun verran. Hänen keskimääräinen kuukausiansionsa taiteellisesta työstä jää yleensä noin 500 euroon. Hän saattaa saada vuoden aikana muutaman kuukauden apurahan, joka helpottaa tilannetta, mutta nostaa keskimääräisen kuukausiansion kuitenkin korkeintaan noin tuhanteen euroon.

Ilman apurahaa säveltäjällä
ei ole varaa
ottaa vastaan sävellystilauksia.

Apuraha muodostaa taiteellisesta työstä saatavasta tulosta noin puolet. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ilman taiteilija-apurahaa säveltäjällä ei itse asiassa ole varaa ottaa vastaan sävellystilauksia, vaan hän joutuu tekemään muita töitä voidakseen maksaa elinkustannuksensa – sekä rahoittaakseen sävellystyötään, mikä ymmärrettävästi haittaa keskittymistä taiteelliseen työhön.

Taiteen luonteeseen kuuluu, että se on ainutkertaista, uutta etsivää ja luovaa. On suurenmoista, jos taide ”myy” eikä mitään tukitoimia tarvita. Kuitenkin kautta historian taiteella on ollut mesenaattinsa, joita ovat olleet muun muassa vallanpitäjät, kirkko ja varakkaat kansalaiset.

Tämän päivän mesenaatteina toimivat mm. valtio ja lukuisat yksityiset säätiöt. Vaikka taiteen tekeminen ei olisikaan ollut tuottoisaa tekijälleen hänen elinaikanaan, ovat varsin monien taitelijoiden teokset tuottaneet varsin merkittäviä taloudellisia hyötyjä jälkipolville.

Ilman mesenaatteja näitä taideteoksia ei olisi.

Kuva: Maarit Kytöharju

1+