Maakuntauudistus luo uusia mahdollisuuksia maakunnallisen identiteetin vahvistamiselle. Kansalaisten identiteetin vahvistaminen on osa maakunnan kehittämistä. Maakunnilla on omat historialliset taustansa ja erityispiirteensä niin murteiden, perinteiden kuin luonnonolosuhteiden osalta. Topeliuksen Maamme-kirjan tyypittelyt Suomen maakunnista ja niiden asukkaista eivät kuitenkaan edusta tämän päivän maakuntia.

Suomi on kansainvälistynyt ja ihmisten liikkuvuus maan sisällä on täysin eri luokkaa kuin 1800-luvulla. Maakuntien väliset kulttuurierot ovat kaventuneet, mutta eivät kokonaan menettäneet merkitystään. Maakuntien identiteettiä ei voi rakentaa vain historian ja perinteiden varaan, mutta oman alueen historia on välttämätöntä tuntea.

Liian vahva identiteetti saattaa johtaa nurkkakuntaisuuteen.

Myönteisellä tavalla ymmärrettynä maakunnan identiteetin ja kulttuurin edistäminen voidaan nähdä maakunnan kehittämistä vahvistavana tekijänä. Liian vahva identiteetti saattaa kuitenkin johtaa nurkkakuntaisuuteen ja vahvistaa maakunnan kääntymistä sisäänpäin.

Vahvan maakunnallisen identiteetin toteutuminen on luonnollisesti maakunnan asukkaiden omissa käsissä. Hallinnollisilla päätöksillä ja ohjelmilla maakunnan identiteettiä ei voi edistää, eikä jättää vain virkamiesten vastuulle. Taitelijat ja muut kulttuurin ammattilaiset ja tietenkin lukuisat harrastajat luovat maakuntien kulttuuria ja rakentavat osaltaan identiteettiä.

Minna Sirnö kysyi blogissaan 8.2.2017, mikä jää valtion tehtäväksi kun kulttuuripolitiikkaa uudistetaan. On luontevaa, että taiteen edistämiseen otetaan vahva alueellinen ulottuvuus. Luontevaa on viedä maakuntauudistusta eteenpäin ja jakaa valtaa ja vastuuta nykyistä enemmän maakunnille.

Tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja kumppanuutta valtion, maakuntien ja kuntien välillä.

Maakuntien on vaikea huolehtia sivistystehtävästään kulttuuria ja taidetta edistämällä, jos käytössä ei ole tarvittavia resursseja. Jotta maakunnat voivat hoitaa tehtävänsä kulttuurin edistäjänä tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja kumppanuutta valtion, maakuntien ja kuntien välillä. Kaikille riittää varmasti tehtävää. Näin sivistys voi pelastaa tämän päivän Suomen.

Jatkossa keskustelua pitää käydä muun muassa kulttuuri- ja taidelaitosten rahoituksesta. Voisiko maakuntamuseoiden eli tulevien vastuumuseoiden tai maakunnissa toimivien orkestereiden rahoitus olla maakunnan tehtävänä? Se pitäisi järjestää niin, että rahoitus sisältyisi valtion maakunnille antamaan rahoitukseen. Tämä olisi luontevaa, kun maakunnat samalla seuraisivat laitosten toimintaa osana kulttuurin edistämistä.

Hyvä esimerkki yhteistyöstä ja uusista avauksista on Taiken rahoittama hanke, jolla kulttuurista hyvinvointityötä edistetään ja juurrutetaan osaksi uuden Etelä-Savon maakunnan ja sen kuntien toimintoja. Tarkoituksena on vakiinnuttaa taide- ja kulttuuripalvelut osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Pilotoinnin jälkeen palveluita voisi laajentaa muillekin alueille.

Pentti Mäkinen

2+