Opin taannoisella Piilakson matkalla, että maailman suurimpien ja nopeimmin kasvavien ns. FAANG-ryhmän yritysten (eli Facebook, Amazon, Apple, Netflixt ja Google) tärkein ja nopeimmin kasvava liikevaihtoalue ei ole teknologia, digitaalisuus tai rauta, vaan sisällöt. Näistä sisällöistä tärkein yksittäinen ja nopeimmin kasvava liiketoiminta-alue on musiikki. Maailman merkittävimpien yritysten liiketoiminnan perusta on siis luovissa sisällöissä.

Suomi toimii syksyllä 2019 EU:n puheenjohtajamaana. Puolivuotiskautensa aikana Suomi tulee johtamaan puhetta neuvoston kokouksissa kaikilla tasoilla. Lisäksi puheenjohtajamaa voi nostaa omia tärkeinä pitämiään teemoja EU-pöydälle. Viro piti erittäin ansiokkaasti esillä digitalisaatiota, josta muodostuikin muiden valittujen aiheiden ohella selkeästi kaudesta mieliin jäävä teema.

Maailman merkittävimpien
yritysten liiketoiminnan
perusta ovat luovat sisällöt.

Me luovilla sisältöaloilla työskentelevät tiedämme hyvin, miten luovat alat vaikuttavat suoraan hyvinvointiin, osaamiseen, henkiseen pääomaan, osallisuuteen ja identiteettiin. Tämän lisäksi luovat sisällöt ovat jo nyt Euroopan talouden kehittymiselle kriittinen tekijä. Kaikkien mittareiden mukaan ne ovat sitä entistäkin enemmän tulevaisuudessa. Vaikka luovista sisällöistä toki EU-tasolla puhutaan, ne eivät kuitenkaan ole vielä EU:n fokuksessa, ja on riski, että EU-alue menettää tässä suurimman mahdollisuutensa – jos ei ole sitä tehnyt jo.

Suomen maabrändiin ”Sisällöt talouden perustana” -teema istuu enemmän kuin hyvin. Korkean koulutuksen ja osaamisen tietointensiivisenä maana olemme uskottava tekijä nostamaan tämän teesin pääteemaksi. ”Sisällöt talouden perustana” -teema on erittäin keskeinen myös sivistyksen, koulutuksen, tasa-arvon, turvallisuuden, taloudellisen kilpailukyvyn, digitaalisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

Suomella on merkittävä mahdollisuus
tuoda luovat sisällöt
EU:n fokukseen

Luovien sisältöjen käsittely on ajankohtainen aihe Euroopassa.  Päällimmäisenä esiin nousevat EU:n keinot vauhdittaa luovien alojen kasvua Euroopassa ja kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla, erityisesti markkinoita dominoivan anglo-amerikkalaisen sisällön rinnalle. Lisäksi EU:ssa on pyritty sellaisen toimintaympäristön rakentamiseen, joka mahdollista luovien sisältöjen toiminnan.

Euroopan parlamentti on jo ottanut merkittäviä askeleita suojellakseen ja nostaakseen esille eurooppalaisia sisältöjä, mutta näiden soveltamistyö on vasta alkamassa. Esimerkkinä mainittakoon tekijänoikeuslaki. Sen mukaan luovan sisällön tekijät saisivat palkkion, kun heidän tuottamiaan sisältöjä käytetään YouTuben, Facebookin tai Google Newsin kaltaisilla jakoalustoilla.

Suomella on merkittävä mahdollisuus tuoda koko Euroopan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta tärkeä ja ajankohtainen teema, luovat sisällöt, EU:n fokukseen. Kun puheenjohtajakausi osuu  juuri eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan, teemat valmistellaan laajalla parlamentaarisella yhteistyöllä.

Seuraavalla hallituksella ja jokaisella eduskuntapuolueella on tästä vastuu. Nykäise siis tuntemaasi kansanedustajaa hihasta ja kysy mitä hän on tehnyt tuodakseen luovat sisällöt EU:n puheenjohtajateemaksi!

Paulina Ahokas

4+