Eduskunta käsittelee parhaillaan maakuntauudistuksen mittavaa lakipakettia. Julkinen huomio on kiinnittynyt ennen muuta kansalaisille tärkeisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Mutta kyse on paljon muustakin.

Uudistus on sikäli historiallinen, että ensimmäistä kertaa koko 100-vuotisen itsenäisyytensä aikana Suomi saa kansanvaltaisen aluehallinnon. Muissa pohjoismaissa ja useimmissa Euroopan maissa kansalaiset valitsevat suoraan myös maakuntatason päättäjät. Tammikuussa 2018 näin tapahtuu myös meillä.

Maakuntauudistus on suurin hallinnollinen muutos sitten 1860-luvun, jolloin kunnat erotettiin seurakunnista. Nyt noin puolta julkisista menoista edustavat sote-tehtävät siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille. Pääosa myös valtion aluehallinnosta lakkautetaan ja siirretään maakuntien vastuulle.

Maakuntauudistus on suurin hallinnollinen muutos sitten 1860-luvun, jolloin kunnat erotettiin seurakunnista.

Kaikkiaan yli 400 eri kuntayhtymää ja nykyistä organisaatiota yhdistetään 18 maakuntaan, mikä merkitsee melkoista päällekkäisyyksien ja hallintohimmelien purkua.

Voimien kokoaminen maakuntiin antaa niille huomattavat voimavarat. Esimerkiksi pienessä Etelä-Karjalassa puhutaan jo noin 5000 työntekijästä ja liki 500 miljoonan euron vuosibudjetista.

Vallan ja rahan mukana tulee myös vastuu. Se on kyettävä kantamaan, mikä vaatii asialleen todella omistautuneita luottamushenkilöitä ja monialaisesti pätevää virkamiesjohtoa. Tarvitaan myös taitoa organisoida yksityinen ja kolmas sektori hyviksi kumppaneiksi palvelujen tuotannossa ja siten hyödyttämään koko maakuntaa ja sen asukkaiden yhteistä hyvää.

Koko suuren uudistuksen perimmäinen tarkoitus on varmistaa parempi tulevaisuus suomalaisille takaamalla laadukkaat palvelut. Niiden rahoittamiseksi tarvitaan elinvoimaisempi talous, lisää investointeja ja työpaikkoja.

Uudet maakunnat ovat siksi paljon vartijoina hyvinvoinnin ja sen edellytysten luojina. Kulttuurilla on tässä työssä tärkeä rooli, jonka myös esitys maakuntalaiksi tunnistaa.

Lain mukaan maakuntien tulee vaalia maakunnallista identiteettiä ja edistää kulttuuria kiinteänä osana koko maakunnan kehittämistä. Se, että tehtävä on lakisääteinen, on toki hyvä ja välttämätöntä.

Maakuntien johdon on sisäistettävä ja ymmärrettävä kulttuurin voima maakuntien menestyksen luomisessa.

Mutta se ei riitä. Maakuntien luottamus- ja virkamiesjohdon on myös sisäistettävä ja ymmärrettävä kulttuurin voima maakuntien menestyksen luomisessa.

Kulttuurimyönteisen asenteen tulee näkyä maakuntien tulo- ja menoarvioissa. Kunnat vastaavat jatkossakin teattereista, orkestereista, museoista, tapahtumista ja muista kulttuuripalveluista. Mutta maakunta tarvitsee oman osaavan yksikkönsä innostamaan ja auttamaan maakunnan kulttuuriväkeä ja toimijoita yltämään entistä parempiin ja mieleenpainuvampiin tekoihin.

Maakuntavaltuustot päättävät maakuntastrategiasta, johon jo vuonna 2018 on kirjoitettava selvät sävelet, kuinka kukin maakunta edistää kulttuuria osana palveluidensa ja elinvoimansa rakentamista. Tähän asiakirjaan pitää myös kulttuuriväen vaikuttaa, jotta kulttuuri ja resursointi eivät jää lapsipuolen asemaan.

Presidentti Mauno Koivistolta kysyttiin kerran, mikä on tärkeää kulttuurissa. Hän vastasi, että on kaksi asiaa: Pitää olla esitettävää ja kykyä esittää se.

Ne maakunnat, joilta löytyy molempia, ovat menestyjämaakuntia.

Matti Viialainen

Kuva: Mikko Nikkinen

2+