Digitalisaatio vaikuttaa kaikkeen ympärillämme. Välillä se nähdään uhkana, mutta muutos on väistämätön ja mielestäni sen tuomat mahdollisuudet ovat lukemattomat. Internet on avannut meille uuden osallistavan jakelukanavan. Yksittäiset taiteilijat ja esiintyjät voidaan tavoittaa ilman perinteisiä jakelukanavia. Uudet palvelualustat verkossa mahdollistavat suoran vuorovaikutuksen yleisön kanssa.

Ollessani kulttuuriministerinä vuosituhannen vaihteessa aloimme selvittää digitaalisen sisällöntuotannon merkitystä ja mahdollisuuksia suomalaisessa kulttuurissa. Tuolloin vasta voitiin yrittää kuvitella Internetin vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen ja kulutustottumuksiin. Kulttuurikentällä digitalisaation vaikutusten pelättiin olevan hyppy tuntemattomaan ja uhka perinteisten jakelukanavien kautta levitettävälle sisällölle.

Yksittäiset taiteilijat ja esiintyjät voidaan tavoittaa ilman perinteisiä jakelukanavia.

Epäilystä herätti, olisivatko kansalaiset valmiita maksamaan sisällöistä, kun sitä on paljon laillisesti vapaasti saatavissa – puhumattakaan tarjonnasta laittomilla palvelualustoilla. Tilastot kulutuskäyttäytymisestä kertovat muuta.

Digitaalisen musiikin myynti ylitti vuonna 2014 ensi kertaa fyysisten tallenteiden myynnin ja viime vuonna sen osuus kohosi 72 prosenttiin. Pohjoismaiden tasolla jo lähes joka neljäs maksaa digitaalisesta musiikista. Vähitellen ihmiset ovat valmiita maksamaan digitalisista sisällöistä turvaten tekijöille korvausta työstään.

Kulttuuriperimäämme ja taidettamme on digitalisoitu ja varmistettu sekä sen saatavuus että säilyvyys tuleville sukupolville. Maailman taideaarteet ovat aivan uudessa mittakaavassa kaikkien saatavilla.

Tekijänoikeuksiin liittyviä haasteita on kyetty ratkaisemaan, ja tämä tuo yhä enemmän sisältöjä kaikkien saataville. Suomessa muun muassa Ateneum on avannut kokoelmatietokantojaan vapaasti käytettäväksi kouluissa, taideopetuksessa ja muuten vain ihailtavaksi. Kokemus on osoittanut, että kävijöitä riittää netissä jakelusta huolimatta. Taideteoksen kuva ei koskaan korvaa aidon teoksen näkemistä näyttelytilassa, mutta netin kautta ne ovat esillä myös niille, jotka eivät ikinä pääsisi tuon taiteen äärelle.

Maailman taideaarteet ovat aivan uudessa mittakaavassa kaikkien saatavilla.

Oulussa kehitetty avoin Real Xtend alusta mahdollistaa mm. virtuaalisen 3D taide-elämyksen. Taidenäyttelyitä on ollut tarjolla netissä virtuaalisena mm. berliiniläisistä gallerioista, joissa voi tutustua näyttelyyn omalla hahmollasi.

Kansalaisten salaiset haaveet ovat mahdollisia uusien jakelukanavien myötä. Tuhkimotarinoita syntyy ihmisistä, jotka YouTuben tai muun vastaavan alustan kautta lyövät itsensä läpi. Pöytälaatikkokirjailijat ja -runoilijat kykenevät levittämään tuotoksensa lukijoiden arvioitavaksi. Taide-esitykset saavat jopa miljoonien yleisön ilman pienintäkään satsausta perinteisiin markkinointivälineisiin.

Nyt yli viisitoista vuotta myöhemmin voin olla iloinen, että me, jotka uskoimme digitalisaation olevan mahdollisuus kulttuurille, olimme oikeassa.

Suvi Lindén

4+